Toimintakertomus 2011

Tuusula-Seura Ry

Kaupparekisterinumero: 42832

Ly-tunnus 0203642-9

Toimintakertomus vuodelta 2011

1. Johdanto

Tuusula-Seura on kotiseutuyhdistys, jonka tarkoituksena on kotiseudun kehittäminen, Ihmisten ja heidän elinympäristönsä viihtyisyyden lisääminen, kotiseututietoisuuden lisääminen sekä kulttuurin ja kulttuuriperinnön vaaliminen. Arvokkaan kulttuuriperinnön vaalimista ja toisaalta elinympäristön laadun parantamista tavoitellaan osin kaavoitusta ja seuran maankäyttöä koskevilla lausunnoilla. Ihmisten kotiseudulla viihtymistä ja siihen sitoutumista pyritään lisäämään järjestämällä erilaisia tapahtumia ja yhteisiä retkiä. Tietoisuutta kulttuuriperinnöstä parannetaan mm. julkaisemalla vuosittain Aikakirjaa, joka sisältää Tuusulan paikallishistoriaa ja tapahtumia koskevia artikkeleja. Seuran kotisivut, jotka kertovat sekä ajankohtaisista tapahtumista että antavat tietoa seurasta ja sen toiminnasta, löytyvät osoitteesta www.tuusulaseura.net.

1. Hallinto
   1. Johtokunta

Johtokuntaan ovat vuoden 2011 aikana kuuluneet seuraavat henkilöt: puheenjohtaja Ilkka Ertimo, varapuheenjohtaja Satu Säilä ja jäseninä Sakari Heikkilä, Jaakko Holma, Maija Kajander, Marja-Leena Laakso, Martti Miekkavaara, Seija Paasonen, Jorma Riissanen, Klaus Winqvist ja Pentti Vuori. Seuran sihteerinä on toiminut Riitta Ristolainen, rahastonhoitajana Mirja Collin, jäsenasianhoitajana Ahti Kuusjärvi ja seuran nettisivujen hoitajana Tarja Kärkkäinen. Johtokunta on kokoontunut vuoden aikana yhdeksän kertaa ja kokoukset on pidetty Ilmatorjuntamuseolla, kesällä perinteikkäässä Puustellissa ja muina aikoina Tuusula-hallissa.

1.  
   1. Sääntömääräiset kokoukset

Seuran kevätkokous pidettiin Ilmatorjuntamuseon Tuusula-hallissa 11.3.2011. Läsnä oli 34 jäsentä. Kokouksen aluksi Tuusula-Seura ojensi seuran edelliselle puheenjohtajalle Pertti Seunalle Tuusula-Seuran standaarin nro 50. Varsinaisen kokouksen lisäksi illan ohjelmassa oli Rakennusten kulttuuriperintö ja Prijuutti-paneeli, jota seuraamassa oli noin 70 kuulijaa. Paneelin alustuksina kuultiin Matias Korkiavuoren esitys Prijuutista ja sen historiasta johon liittyi kaavoitusinsinööri Asko Honkasen esitys rakennussuojelun periaatteista ja Prijuutin kohdalla suojelupäätöksen vahvistamatta jättämisen merkityksestä. Pentti Vuori kertoi varuskunnan suojeltavista rakennuksista, Jaakko Holma rakennusten suojelusta ja Marke Naski Tuusulan rakennustensuojelusta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Ilmatorjuntamuseon museoisäntä Matti Kulmala.

Seuran syyskokous pidettiin 22.11.2011 IT-museon Tuusula-hallissa. Läsnä oli 47 osanottajaa. Ennen kokouksen alkua seura tarjosi kokouskahvit. Seuran johtokunnan jäsen Maija Kajander kertoi uusimmassa aikakirjassa olevan ”Kotirintaman tarinoita” synnystä ja valotti erinomaisesti kotirintaman roolin tärkeyttä jatkosodan aikana. Syyskokouksen yhteydessä julkistettiin Aikakirja XXII, jonka Ilkka Ertimo esitteli ja jakoi kirjoittajille tekijäkappaleet yhdessä Riitta Ristolaisen kanssa. Syyskokous nimesi seuran puheenjohtaja Ilkka Ertimon jatkamaan tehtävässään vuonna 2012. Erovuoroisista johtokunnan jäsenistä tehtävässään jatkamaan valittiin Satu Säilä ja Pentti Vuori ja uusina jäseninä johtokuntaan Lasse Korppi, Antti Nieminen ja Riitta Ristolainen. Syyskokous kutsui Tuusula-Seuran uusiksi kunniajäseniksi kotiseutuneuvos Raili Kuusjärven ja pitkäaikaisen johtokunnan jäsenen Toivo Lumpeen. Seuran kunniajäsen Ritva Nurminen kunnioitti syyskokousta läsnäolollaan. Kokouksen puheenjohtajana toimi Ilmatorjuntamuseon museoisäntä Matti Kulmala.

1.  
   1. Tiedottaminen

Johtokunta lähetti jäsenistölle vuoden aikana kaksi seuran toiminnasta kertovaa jäsenkirjettä, jotka samalla toimivat kokouskutsuina sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin. Seuran nettisivustoa on pyritty pitämään ajan tasalla. Erityisesti Keski-Uusimaa lehdessä ovat seuran tapahtumat ja saavutukset saaneet runsaasti palstatilaa ja sen myötä myös huomiota.

Edellisten lisäksi Tuusula-Seura on tehnyt kaksi tapahtumissa jaettavaa Tuusula-Seura Pähkinänkuoressa julkaisua, ensimmäinen seuran alkuvuoden ja toinen loppuvuoden ohjelmaa varten. Näiden avulla pyritään lisäämään yleistä tietoisuutta ja kiinnostusta Tuusula-Seuraan ja sen toimintaan.

1.  
   1. Talous

Tuusula-Seuran jäsenmaksu oli tilivuonna 10 euroa henkilöjäseniltä ja 100 euroa kannatusjäseniltä. Kertomusvuoden lopussa henkilöjäseniä oli 438 ja kannatusjäseniä oli 2, joten jäsenmäärä kasvoi 15 jäsenellä vuoden aikana. Toiminnantarkastajina ovat vuonna 2011 olleet Seppo Yli-Antola ja Matti Kyynäräinen ja heidän varallaan Kalevi Parikka.

Talousasiat esitetään tarkemmin toimintakertomuksen talousasioita koskevissa liitteissä.

1.  
   1. Muut hallintoon liittyvät kehitystoimenpiteet

Vastuuvakuutukset

Koska seuralla ei ole ollut vastuuvakuutusta ja seura kuitenkin järjestää vuosittain useita tapahtumia, Tuusula-Seura on ottanut Aktia pankilta 500 000 maksimikorvaussummaisen vastuuvakuutuksen 600 euron omavastuulla. Vastuuvakuutus maksaa seuralle vuodessa noin 100 euroa.

Tuusula-Seuran varaston saneeraus

Tuusula-Seuran varasto ja arkisto Tuusulan vanhalla kunnantalolla saneerattiin vuoden 2011 aikana. Varaston haastavin ja tilaa vievin aineisto on seuran aikakirjat, joiden asiallista varastointia varten seura osin osti, osin sai varastohyllyjä. Aikakirjat, joita on tällä hetkellä 25 eri numeroa, on nyt numerojärjestyksessä varastoituna hyllyille. Varaston saneeraus oli myös mittava urakka, jonka seuran johtokunnan jäsenet tekivät kolmessa pitkässä talkootyörupeamassa.. Samassa yhteydessä tehtiin myös kaikkien aikakirjojen ja muun kirjamateriaalin inventaari.

Palkitsemistoimikunnan perustaminen

Koska Tuusula-Seuralla ei ole ollut selkeää ohjeistusta seuran palkitsemiselle (kunniajäsenyys, seuran standaarit, kotiseutuliiton ansiomerkit), johtokunta päätti perustaa palkitsemistoimikunnan. Toimikunnan ensimmäinen tehtävä oli palkitsemisen ohjeistuksen laatiminen, jotka johtokunta hyväksyi 4.10.2011 pidetyssä kokouksessaan. Ohjeistuksen pohjalta johtokunta päätti esittää seuran 2011 syyskokoukselle kahden henkilön (Raili Kuusjärvi ja Toivo Lumme) kutsumista kunniajäseniksi, jonka syyskokous myös teki.

1. Vaikuttajana toimiminen
   1. Lausunnot

Tuusula-Seura on lausuntoja antaessaan omaksunut linjan, joka tiedostaa Tuusulan kaltaisen kunnan kehitys- ja kasvutarpeet. Seura ei sinänsä vastusta rakentamista ja sen tuomaa muutosta, mutta edellyttää kuitenkin hallittua ja alueella jo asuvien kuntalaisten tarpeet huomioivaa kaavasuunnittelua ja sen pohjalta rakentamista. Tähän pinta-alaltaan laaja Tuusula tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia. Kaikkea rakentamista ei pidä suunnata ydintaajamiin ja maisemallisesti arvokkaimpiin Tuusulanjärven ympärysalueisiin, vaan kuntaamme kaikkia taajamia tulee tasapuolisesti kehittää. Toisaalta kunnassa vielä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpien alueiden säilyttämistä ja vaalimista tulee seuran mielestä kunnioittaa.

Tuusulan kunnan kaavoitukselle annettiin seuraavista kaavasuunnitelmista lausuntoja: Riihikallion palvelukeskuksen asemankaavan muutos, Ridasjärven työpaikka-alueen asemakaavan muutos,, Lepola asemakaava ja asemakaavan muutos, Ruotsinkylä-Myllykylän II osayleiskaava, Jokelan Peltokaaren asemakaava ja asemakaavanmuutos, Rykmentinpuiston osa-yleiskaava ja Aropellon asemakaava.

Ruusut ja risut

Tuusula-Seura jakaa kevätkokouksessa perinteisesti ruusuja ja risuja kotiseututyöstä edellisen vuoden aikana. Ruusuja myönnetään sekä yksityisille että yhteisöille myönteisestä toiminnasta oman kotiseutumme ja sen asukkaiden parhaaksi. Risuja ojennetaan tukistukseksi kotiseutuun kohdistuvasta huonosta toiminnasta, ja niillä pyritään kiinnittämään huomiota seuran havaitsemiin epäkohtiin. Kertomusvuoden yhteisöruusun sai Tuusulan kunnan kirjastotoimi tunnustuksena laadukkaasta ja monipuolisista kirjastopalveluista kuntalaisille. Ruusun vastaanotti kirjastonjohtaja Elisabet Nielsen. Yksityishenkilön ruusun sai Jokelan ”asemapäällikkö” Juha Hokkanen hänen aktiivisesta toiminnastaan Jokelan aseman ja sen lipunmyynnin säilyttämiseksi. Risuja ei tänä vuonna jaettu.

1. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
   1. Yhteistyö Tuusulan kunnan kanssa

Tuusula-Seura tekee yhteistyötä kunnan useiden toimien ja erityisesti kunnan kulttuuri- ja museotoimen kanssa. Tuusula-päivä, nyt Klaavolantien kyläjuhlan muodossa, ja Tuomaasta Nuuttiin tapahtuma järjestettiin yhteisvoimin kulttuuritoimen kanssa. Kunnan kulttuuri- ja museotoimen kanssa on sovittu seuran tuotteiden myynnistä Taidekeskus Kasarmissa.

Vuoden 2011 aikana yhteistyön muodot ja laajuus entisestään laajenevat. Toukokuussa järjestettiin Tuusula-Seuran aloitteesta erityisesti hiljakkoin Tuusulaan muuttaneille suunnattu Tuusula Tutuksi tapahtuma, jossa olivat seuran lisäksi mukana kaikki kunnan toimialat ja Keski-Uusimaa lehti. Tapahtuma oli onnistunut ja sitä tullaan vuosittain jatkamaan. Laajaa sekä kunnan että useiden muiden toimijoiden yhteistyötä tarvittiin Tuusulanjärven saamiseksi Uudenmaan maakuntajärveksi. Tässä onnistuttiin ja siitä lisää myöhemmin. Maakuntajärveksi valinta tarvitsi jatkokseen Tuusulanjärven virkistyskäyttökyselyn, joka toteutettiin onnistuneesti yhdessä Tuusulan kunnan kanssa. Myös Tuusulan virtuaalipolku-hanke käynnistettiin vuoden 2011 aikana Tuusulan kunnan kanssa.

1.  
   1. Yhteistyö Ilmatorjuntamuseon kanssa

Yhteistyö Ilmatorjuntamuseon kanssa on vuoden aikana lisääntynyt ja tiivistynyt. Kaikki seuran sääntömääräiset kokoukset sekä johtokunnan- ja toimikuntien kokoukset on pidetty IT-museon tiloissa. IT-museo oli vahvasti mukana myös maakuntajärvi kilpailussa samoin kuin Klaavolantien kyläjuhla - tapahtumassa. Vuoden 2011 Euroopan rakennusperintöpäivän tapahtuma järjestettiin IT-museolla. IT-museota voikin hyvästä syystä kutsua Tuusula-Seuran ”kotipesäksi”.

1.  
   1. Yhteistyö naapuriseurojen kanssa

Yhteistyö Järvenpää-Seuran ja Kerava-Seuran kanssa virittyi uudelleen vuoden aikana. Tuusula-Seura kutsui naapuriseurojen edustajat vierailulle Tuusulaan ja tapaaminen pidettiin perinteikkäässä Puustellissa heinäkuussa. Sen seurauksena molemmat naapuriseurat olivat aktiivisesti mukana maakuntajärvi kilpailussa ja tietoa seurojen tapahtumista sovittiin kerrottavaksi myös naapuriseurojen jäsenkirjeissä melko positiivisin seurauksin. Järvenpää-Seura oli myös aktiivisesti mukana Tuusulanjärven virkistyskäyttö kyselyssä ja järjesti sen Järvenpään kaupungin kanssa kuntansa asukkaille. Yhteistyö toivottavasti ja uskottavasti myös laajenee tulevaisuudessa.

1.  
   1. Yhteistyö Keski-Uusimaa lehden kanssa

Positiivinen julkisuus on Tuusula-Seuran kaltaisen kotiseutuyhdistyksen toiminnassa menestymisen kannalta ehdottoman tärkeää. Ilman näkyvää julkisuutta myös osallistuminen Tuusula-Seuran järjestämiin tapahtumiin olisi ollut paljon laimeampaa. Keski-Uusimaa on kiitettävällä tavalla sekä informoinut että julkistanut seuran tapahtumia ja onnistumisia ja näin merkittävästi tukenut seuran toimintaa ja tavoitteita. Keski-Uusimaa on myös ollut aktiivisesti mukana eräissä tapahtumissa kuten ”Tuusula tutuksi” - tapahtumassa.

1. Onnistumisia ja haasteita
   1. Onnistumisia

Vuoden 2011 kotiseututeko

Tuusula-Seura sai erittäin merkityksellisin tunnustuksen kotiseututyölleen heinäkuussa pidetyssä Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksessa. Seuran tekemän esityksen perusteella Kotiseutuliitto valitsi Sotilaspitäjän kulttuurikierroksen vuoden 2011 kotiseututeoksi Suomessa. Kulttuurikierroksen ”pääarkkitehti” everstiluutnantti (evp) Heikki Simola ja seuran puheenjohtaja vastaanottivat Turussa 29.7.2011 Tuusula-Seuralle annetun kunniakirjan vahvistuksena valinnalle.

Tuusulanjärvi valittiin Uudenmaan maakuntajärveksi

Toinen, pysyvä ja merkittävä onnistuminen, on Tuusulanjärven valinta Uudenmaan maakuntajärveksi, jossa Tuusula-Seuran aktiivinen rooli oli merkittävä. Seura käynnisti hyvin onnistuneen Tuusulanjärvi-kampanjan, jossa oli mukana lukuisia toimijoita. Mukana olivat Tuusulan kunta ja erityisesti kunnan kulttuuri- ja sivistys- sekä liikuntatoimi, Järvenpään kaupunki, Keski-Uusimaa - lehti, Ilmatorjuntamuseo, Järvenpää- ja Kerava-seurat, Ruotsinkylän kyläyhdistys ja Tuusulan Rotaryklubi. Tuusula-Seura oli kunnan suosiollisella avulla painattanut kaikkiin kymmeneen äänestyspaikkaan esitäytettyjä äänestyskortteja, joissa järven numero (54) ja vastaanottaja olivat valmiiksi painettuja. Lopputulos oli loistava, sillä Tuusulanjärvi valittiin Uudenmaan maakuntajärveksi 3 352 äänellä Lohjanjärven saadessa 2 218 ääntä. Kaikkien 57 järven äänimäärä oli noin 13 000 ääntä, joten Tuusulanjärvi sai noin neljänneksen kaikista annetuista äänistä.

1.  
   1. Haasteita

Tuusulanjärven virkistyskäytön monipuolistaminen

Kun Tuusulanjärvi tuli valituksi 14.10.2011 Uudenmaan maakuntajärveksi todettiin, että maakuntajärven status vaatii tuekseen myös käytännön toimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden tulee kohdentua sekä järven virkistyskäytön monipuolistamiseen että järven kunnon kohentamiseen. Tuusulan kunta yhdessä Tuusula-Seuran kanssa järjesti yhdessä järven virkistyskäytön kehittämiseen liittyvän kyselyn, jossa kaikilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä asiasta. Kyselyyn oli mahdollista vastata kyselylomakkeella Tuusulan kirjastoissa, uimahallilla, kunnantalolla, Halosenniemessä, Ilmatorjuntamuseolla, Kansalaisopistolla ja Tuusulan kunnan verkkosivulla. Vastauksia tuli yhteensä 270 henkilöltä, joiden kesken arvottiin 20 Tuusula-Seuran ja kunnan lahjoittamaa kirjapalkintoa. Seura tulee tekemään aloitteita Tuusulanjärven virkistyskäytön monipuolistamiseksi sekä järven kunnon parantamiseksi vuoden 2012 aikana.

Tuusulan virtuaalikierros

Tuusulan virtuaalikierroksen suunnittelu käynnistyi vuoden 2011 syksyllä Tuusula-Seuran aloitteesta ja tullaan toteuttamaan Tuusulan kunnan ja seuran yhteistyönä. Virtuaalikierros on matka ajassa, alkaen kuntamme synnystä vuonna 1643 ja päätyen vuoteen 2040, johon juuri työn alla oleva kunnan uusi yleiskaava ulottuu. Virtuaalikierros tulee kulkemaan kuntamme eri taajamissa ja kylissä, ja kertoo niiden perinteestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Kierros myös koostaa yhteen kuntamme useat kulttuuripolut ja kierrokset, ja sitä voi hyödyntää monissa eri tarkoituksissa – tietopakettina uusille kuntalaisille ja Tuusulassa vierailijoille – opetusmateriaalina kuntamme kouluissa. Tavoite on, että virtuaalikierros on käyttövalmis vuoden 2013 alussa kuntamme täyttäessä 370 vuotta.

Tuusulan kotiseutukeskuksen kehittäminen

Tuusula-Seura pitää tärkeänä, että Rykmentinpuiston kaavan myötä nykyisen Ilmatorjuntamuseon ja Klaavolan museon alueelle perustetaan Tuusulan kotiseutukeskus. Koska Rykmentinpuiston kaavan myötä Klaavolantie kotiseutukeskuksen alueella suljetaan, muodostaa alue viihtyisän ja myös lapsille turvallisen alueen tutustua sen tulevaisuudessa entistä monipuolisempaan tarjontaan. Tuusula-Seura on vuoden 2011 lopulla käynnistänyt keskustelun Tuusulan kunnan ja IT-museon kanssa ja tavoitteena on vuoden 2012 aikana saada vähintäänkin kotiseutukeskuksen strateginen suunnittelu valmiiksi ja kotiseutukeskuksen asemakaava vahvistetuksi osana Rykmentinpuiston kaavaa

Retket ja tapahtumat

Seuran talvinen teatteriretki tehtiin Hämeenlinnaan katsomaan Niskavuoren Loviisa-näytelmää 3.2.2011. Mukana oli 33 henkilöä. Matka oli onnistunut ja esitys erinomainen.

Tuusula-Seuran matka Karjalan kannakselle ja Konevitsan luostariin tehtiin 13.–15.5.2011. Matkan vastuullisena järjestäjänä oli Vihdin Liikenne Oy ja retkeläisten aivan erinomaisena oppaana toimi sotahistorioitsija, fil. maisteri Juhani Vakkuri. Matkalla oli oppaan ja kuljettajan lisäksi 30 henkilöä.

Matkareitti suuntautui Tuusulasta Vaalimaan ja Viipurin kautta Äyräpään harjulle, jossa Tuusula-Seura laski seppeleen sodassa kaatuneiden sotilaiden muistomerkille. Täältä matka jatkui Käkisalmeen, jossa yövyttiin. Aamulla Sortanlahteen, josta laivalla myrskyisen Laatokan poikki Konevitsan luostariin. Paluu Sortanlahdeen, josta hotelli Repinskajaan Kuokkalassa, aivan Pietarin kupeessa.

Matka jatkui Terijoen ja Rakkauden Haudan kautta Raivolaan, jossa käytiin Edit Södergranin muistomerkillä ja Raivolan upeassa lehtikuusilehdossa. Sieltä Kuuterselän kautta Summaan, jossa seura laski kaatuneitten muistopäivän kunniaksi seppeleen Summan kenttähautausmaan muistomerkille. Sitten Viipurin kautta kohti koto-Suomea ja Tuusulaa, jonne saavuimme päivän jo painuessa mailleen.

Matka oli monipuolinen ja piti sisällään kauniita maisemia, kulttuurikohteita sekä talvisodan ja Suomen itsenäisenä valtiona säilymisen kannalta merkittäviä taistelupaikkoja. Matkan aikana ateriat olivat sekä maittavia että monipuolisia.

”Tuusula tutuksi” - tapahtuma järjestettiin Tuusula-Seuran aloitteesta 25.5.2011 kunnantalolla yhteistyössä Tuusulan kunnan ja Keski-Uusimaa lehden kanssa. Tapahtumassa kävi noin 150 henkilöä, joista opastetulle Rantatien kiertoajelulle osallistui runsaat 60. Tuusula-Seura esitteli tapahtumassa toimintaansa ja kunta oli panostanut tapahtumaan paljon esittelemällä kaikki keskeiset toimintonsa kunnantalolla. Kunnanjohtaja Hannu Joensivu piti tervetuliaispuheen valtuustosalissa ja kertoi kunnasta ja sen toiminnasta, jonka jälkeen seuran puheenjohtaja esitteli seuran toimintaa ja kuluvan vuoden ohjelmaa. Lehtitalo Keski-Uusimaan opastettuun tutustumiseen osallistui n. 70 henkilöä.

Klaavolantien kyläjuhla järjestettiin nyt ensi kertaa 17.7.2011 osana Tuusula-viikon tapahtumia. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Tuusulan kunta, Tuusulan seurakunta, IT-museo ja Tuusula Seura. Kyläjuhlassa kävi noin 700 henkilöä, joten määrä on ajoittaisen sateen huomioon ottaen erinomainen. Tuusulanjärvi maakuntajärveksi äänestys käynnistyi jo tässä tapahtumassa ja äänestämässä kävi 365 henkilöä. ”Pikku-Tuusulan-järvessä kävi onkimassa noin 150 junioria, ja onkeen tarttui kalan lisäksi makeisia ja Tuusulan kunnan lahjoittamia tuotteita. Kaikki onkijat saivat myös Kaaleppi Kala-Valeen (kunnan kalastuksenvalvoja) allekirjoittaman kalastuskortin. Ohjelmassa olleeseen Härvelivisaan osallistui 116 henkilöä, ”Julkkisten” lypsykilpailuun osallistuivat Antti Kaikkonen, Merja Kuusisto, Sanna Kervinen ja Seppo Halttunen ja kisan voitti Seppo Halttunen.

Euroopan Rakennusperintö päivää vietettiin Tuusulassa Ilmatorjuntamuseolla 10.9.2011. Päivän kansainvälinen teema oli tänä vuonna ”Kulttuurin reitit”. Keskustelutilaisuuden teemasta alustivat Jyrki Haikonen, Hannu Hartala, Pentti Vuori ja Marke Naski-Multanen. Alustusten jälkeen käytiin keskustelua kulttuurin reiteistä ja sitä seurasi virtuaalipolun esittely ja keskustelu aiheesta. Tapahtumassa oli noin 30 osanottajaa.

Sotilasperinnekierrokset (2 bussia / kierros) tehtiin 3. ja 10.9. Kierroksilla mukana yhteensä 181 henkilöä. Oppaina toimivat Heikki Simola ja Jaana Koskenranta. Kunnan kulttuuritoimi maksoi bussit. Keski-Uusimaa lehti uutisoi ja markkinoi näyttävästi kierroksia.

Teatterimatka Helsinkiin Avoimet Ovet teatteriin katsomaan Juhani Ahon ja ”Raudanlujaa Rakkautta” tehtiin 29.10. Näytelmä kertoo Venny Soldan-Brofeldtin ja Juhani Ahon sekä Vennyn sisaren Tillyn kolmoisdraamasta ja sopii hyvin Suur-Tuusulassa asuneen Juhani Ahon syntymän 150-vuotisjuhlavuoteen. Erinomainen esitys. Matkalla mukana 37 henkilöä.

Halosenniemen myyjäiset 3.12. ja Koulukeskuksen myyjäiset 10.12. Kansaa paikalla melko mukavasti. Molemmat myyjäiset ovat seuran talouden ja erityisesti aikakirjojen myynnin kannalta tärkeitä. Seura tulee myös tekemään parhaansa, että Koulukeskuksen joulumyyjäisperinne jatkuu.

Tuomaasta – Nuuttiin kirkonmäellä 21.12. Tuusula-Seura hoiti puuron jakelun ja tarvikehankinnat, poniratsastuksen ja pyysi paikalle Joulupukin (Risto H Luukkainen), liikennevalvonnan (SPR), Tuomaan (Hannu Hartala), joulurauhan julistajan (Seppo Yli-Antola) – eli mukana oltiin tosi vahvasti.

1. Julkaisutoiminta

Aikakirjan toimittajana ja toimituskunnan puheenjohtajana oli Ilkka Ertimo, toimituskuntaan kuuluivat Jaakko Holma, Maija Kajander, Jorma Riissanen, Seija Paasonen, Pertti Seuna, Satu Säilä ja Pentti Vuori. Vuoden 2011 Aikakirjan numero on XXII. Kirjassa on 28 artikkelia ja 170 sivua, joten kirja on sivumäärältään aikakirjasarjan suurin. Erillisenä niteenä kirjaan kuuluu myös kaikkien aikaisemmin julkaistujen aikakirjojen sisällysluettelot ja kaikkien julkaistujen aikakirjojen tilauslomake. Näiden myötä, myös vanhojen aikakirjojen myynti on merkittävästi lisääntynyt. Aikakirja XXII ja sisällysluettelo painettiin Painojussit Oy:ssä Keravalla 1000 kappaleen painoksena, ja julkistettiin seuran syyskokouksen yhteydessä 21.11. Ilmatorjuntamuseolla.

1. Muistamiset ja merkkipäivät

Tuusula kirjastonjohtaja Elisabet Nielsenin muistaminen 20.6. hänen siirtyessään eläkkeelle kirjastonjohtajan virasta. Seura antoi hänelle julkaistavien aikakirjojen ”lahjakirjan” kiitoksena siitä, että hän kirjastojohtajana oli vuosittain hankkinut kirjastolle merkittävän määrän kulloinkin uusinta aikakirjaa.

Teknikkokapteeni Matti Kulmalan muistaminen hänen 70-vuotispäivänään 10.7. kiitoksesta hyvästä ja monivuotisesta yhteistyöstä Tuusula-Seuran kanssa. Matti Kulmalan toiveen mukaisesti seura tuki lahjoituksella IT-museon toimintaa.

Sakari Heikkilä onnitteli IT-museota sen 50-vuotisjuhlissa 29.7.2011. Tilaisuudessa oli myös opetusministeriön virallinen tervehdys, jossa myös huomioitiin Tuusulan kunnan, IT-museon ja Tuusula-Seuran hyvä yhteistyö Klaavolan kyläjuhlan toteutuksessa erinomaisena esimerkkinä yhteistyön voimasta.

Kukkien lasku 10.10. Aleksis Kiven haudalle, paikalla puheenjohtaja ja useita johtokunnan jäseniä. Tapahtuma Tuusulan kirkolla ja Aleksis Kiven haudalla on erityisen mieleenpainuva tapahtuma johtuen erityisesti Taistelukoulun Perinneyhdistyksen ja sotilashenkilöstön panostuksesta tilaisuuteen.

Aikakirjasarjan lahjoitus Tuuskodolle ja sen asukkaille ja henkilöstölle 12.12. Luovitus tapahtui samassa tapahtumassa Kuorosodan ja Kaija K:n 2000 € suuruisen shekin antamisen kanssa. Aikakirjasarjan luovuttajina olivat seuran puheenjohtaja ja rahastonhoitaja.

Martta Wendelin - Seuran 10-v juhlat 20.11. Seuran puheenjohtaja ja sihteeri luovuttivat seuralle kukat, viisi kappaletta aikakirjaa IX, jossa Alma Korppi-Tommolan kirjoitus Martta Wendelinistä, sekä yhden uusimman aikakirjan XXII.

Seppo Yli-Antolan 70-v syntymäpäivät 22.12. Puheenjohtaja lausui Tuusula-Seuran onnittelut pitkäaikaiselle tilin- & toiminnantarkastajalleen kukkien, uimalasien ja Lions-säätiön avustuksen kera.

Johtokunnan hyväksymän Tuusula-Seuran palkkioinnin sääntöjen mukaisesti, puheenjohtaja luovutti Tuusula-Seuran numeroimattomat standaarit 28.12. pidetyssä Johtokunnan kokouksessa nyt eroaville johtokunnan jäsenille Martti Miekkavaaralle, Jorma Riissaselle ja samalla kiitti heitä siitä arvokkaasta työstä, jota he ovat seuran toiminnassa tehneet. Jaakko Holmalle toimitetaan seuran standaari kiitosten kera hänen palattuaan matkalta tammikuun 2012 lopulla.

1. Kotiseutuliitto

Puheenjohtaja Ilkka Ertimo osallistui Valtakunnallisiin kotiseutupäiviin Turussa elokuussa 2011 ja Pertti Seuna toimi Suomen Kotiseutuliiton ympäristöjaoston jäsenenä.