Toimintakertomus 2009

Toimintakertomus vuodelta 2009

1. Johdanto

Tuusula-Seura ry on kotiseutuyhdistys, jonka tarkoituksena on kotiseudun kehittäminen, ihmisten ja heidän elinympäristönsä viihtyisyyden lisääminen, kotiseututietoisuuden vahvistaminen sekä kotiseudun kulttuurien ja kulttuuriperinnön vaaliminen. Arvokkaan kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja toisaalta elinympäristön viihtyisyyden parantamiseen pyritään mm. antamalla kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyviä lausuntoja. Ihmisten viihtyvyyteen ja kotiseutuun sitoutumiseen pyritään mm. järjestämällä erilaisia tapahtumia ja yhteisiä retkiä. Tietoisuutta kulttuuriperinnöstä lisätään mm. julkaisemalla vuosittain Aikakirjaa, joka sisältää Tuusulan paikallishistoriaa ja tapahtumia koskevia artikkeleja. Seuran kotisivujen uudistaminen saatettiin kertomusvuoden aikana päätökseen ja uusitut sivut toimivat vanhassa osoitteessa www.tuusulaseura.net.

2. Hallinto

2.1. Johtokunta

Johtokuntaan ovat vuoden 2009 aikana kuuluneet seuraavat henkilöt: puheenjohtajana Pertti Seuna, varapuheenjohtajana Jorma Riissanen ja jäseninä Ilkka Ertimo, Sakari Heikkilä, Jaakko Holma, Maija Kajander, Annukka Kiviranta-Koivisto, Marja-Leena Laakso, Martti Miekkavaara, Antti Nieminen ja Sanna-Kaisa Spoof. Rahastonhoitajana on toiminut Mirja Collin, jäsenasiainhoitajana Ahti Kuusjärvi ja sihteerinä Outi Piiroinen-Backman. Johtokunta on kokoontunut vuoden aikana seitsemän kertaa. Kokouksia on pidetty Ravintola Lampetissa, Ravintola Ateljeerissa sekä johtokunnan jäsenten kotona.

2.2. Sääntömääräiset kokoukset

Seuran kevätkokous pidettiin 31.3.2009 Lottamuseolla. Läsnä oli 51 seuran jäsentä. Varsinaisen kokouksen lisäksi ohjelmassa oli historia-asiantuntija Ilmari Hakalan esitelmä aiheesta ”Tuusula 200 vuotta sitten”. Lottamuseon va. museonhoitaja Maria Andersin toivotti kokousvieraat tervetulleiksi museon tiloihin ja seura tarjosi kokouskahvit. Kokouksen puheenjohtajana toimi Hannu Hartala, joka myös vastaanotti Tuusula-Seuran ruusun.

Seuran syyskokous pidettiin 17.11.2009 Taistelukoulun Auditoriossa. Läsnä oli 35 osanottajaa. Ennen kokouksen alkua seura tarjosi kokousväelle munkkikahvit ruokalassa Sotilaskotiyhdistyksen juhlavuoden merkeissä. Antti Nieminen piti esitelmän aiheesta ”Kun Taistelukoulu tuli Tuusulaan”.

Syyskokouksen yhteydessä julkistettiin Aikakirja Nro XX, jonka Sanna-Kaisa Spoof esitteli ja jakoi yhdessä puheenjohtaja Pertti Seunan kanssa kirjoittajille.

Johtokuntaan valittiin uutena jäsenenä vuoden 2010 alusta alkavalle toimikaudelle Satu Säilä. Erovuorossa olleista johtokunnan jäsenistä Jaakko Holma, Martti Miekkavaara, Jorma Riissanen ja Sanna-Kaisa Spoof valittiin uudelle kaksivuotiskaudelle. Entisinä jäseninä johtokunnassa jatkavat Ilkka Ertimo, Sakari Heikkilä, Maija Kajander, Marja-Leena Laakso ja Antti Nieminen. Pertti Seuna valittiin edelleen seuran puheenjohtajaksi vuodelle 2010.

Syyskokouksen puheenjohtajana toimi kotiseutuneuvos Raili Kuusjärvi.

2.3. Talous

Jäsenmaksu on ollut 10 euroa henkilöjäseniltä ja 40 yhteisöjäseniltä. Jo aiemminkin keskusteltua yhteisöjäsenmaksua korotettiin johtokunnan esityksen mukaisesti vuoden 2010 alusta 100 euroon. Samalla yhteisöjäsenet tullaan mainitsemaan näkyvästi Aikakirjan luettelossa. Kertomusvuoden lopussa henkilöjäseniä oli 380, yksi kunniajäsen ja kaksi yhteisöjäsentä. Vuoden aikana on postitse lähetetty kaksi jäsenkirjettä, maaliskuussa ja syyskuussa.

Tilintarkastajina ovat olleet Seppo Yli-Antola ja Toini Kuusisto ja heidän varamiehenään Päivi Hannuksela.

Talousasiat esitetään tarkemmin toimintakertomukseen kuuluvassa liitteessä.

3. Vaikuttajana toimiminen

3.1. Lausunnot

Tuusula-Seura on lausuntoja antaessaan omaksunut linjan, joka kyllä tiedostaa Tuusulan kaltaisen kunnan kehitys- ja kasvutarpeet. Seura ei siis vastusta kaikkea rakentamista ja sen tuomaa muutosta, mutta edellyttää kuitenkin hallittua rakentamista, mihin Tuusulassa on runsaasti mahdollisuuksia. Sen vuoksi kaikkea rakentamista ei tule suunnata ydintaajamiin ja maisemallisesti arvokkaimpiin Tuusulanjärven ympärysalueisiin. Tämä näkökulma saattaa olla tärkeä myös kunnallisten rajantarkistuksien kannalta. Toisaalta kunnassa vielä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpien alueiden säilymisestä ja vaalimisesta tulee seuran mielestä pitää lujasti kiinni.

Tuusulan kunnan kaavoitukselle annettiin kaavoitusasioista lausuntoja, jotka käsittelivät suunnitelmia seuraavista alueista: Focus-alue, Kellokoski, Laattakiventie, Marianlinna, Mikkolantie, Pakkasraitti, Rykmentinpuisto, Jokelan liikekeskus, Jouhisarantie, Tuuliviirinkuja ja Kirvesmiehentie.

3.2. Ruusut ja risut

Tuusula-Seura jakaa kevätkokouksessaan perinteisesti ruusuja ja risuja kotiseututyöstä edellisen vuoden aikana. Ruusuja myönnetään sekä yksityisille että yhteisöille myönteisestä toiminnasta oman kotiseutumme ja sen asukkaiden parhaaksi. Risuja ojennetaan tukistuksena kotiseutuun kohdistuvasta huonosta toiminnasta, ja niillä pyritään kiinnittämään huomiota seuran havaitsemiin epäkohtiin.

Kertomusvuoden ruusun sai Tuusulan seurakunnan kirkkoherra Hannu Hartala. Seuran ja seurakunnan yhteistyö on toiminut erinomaisesti. Hannu Hartala on toiminut pitkään Tuomaasta Nuuttiin tapahtuman Hyvänä Tuomaana ja johdatellut joululaulujen myötä tuusulalaiset hyvään ja rauhalliseen joulunviettoon. Risuja ei kertomusvuonna jaettu.

3.3. Yhteistyö kunnan kanssa

Tuusula-Seura tekee yhteistyötä erityisesti kunnan kulttuuri- ja museotoimen kanssa. Tuusula-päivä, Aleksis Kiven päivä ja Tuomaasta Nuuttiin tapahtumat järjestettiin yhteisvoimin.

Kunnan kulttuuri- ja museotoimen kanssa on tehty myyntisopimus seuran tuotteiden myynnistä kunnan järjestämissä myyntipisteissä.

4. Retket ja tapahtumat

4.1. Eduskuntavierailu toteutettiin 12.2. Mukana oli 14 henkilöä. Vierailun oppaana toimi kansanedustaja Antti Kaikkonen.

4.2. Kirkkoherra Hannu Hartalan läksiäisjuhlassa 22.3. seura oli edustettuna usean johtokunnan jäsenen voimalla. Seura lahjoitti Hartalalle viirin vedettäväksi salkoon.

4.3. Riihimäelle järjestettiin teatteriretki 8.5. Hauska näytelmä ”Hyvää syntymäpäivää, Vivian!” keräsi vain kahdeksan katsojaa seurasta. Tähän saattoi osittain vaikuttaa se, ettei yhteiskuljetusta ollut mahdollista järjestää kustannussyistä.

4.4. Kotkaan 6.6. suuntautuneelle päivän bussiretkelle osallistui 50 henkilöä. Päivän aikana tutustuttiin Merimuseoon ja Porvoon Tuomiokirkkoon.

4.5. Tuusula-päivänä 22.7. Tuusula-Seura järjesti koko perheen tapahtuman ”Fjällbo - monien mahdollisuuksien maisema” klo 18.00-20.00 Fjällbon rannalla. Osallistujia oli noin 200, joista satakunta lasta osallistui Juha Laukkasen noitakouluun ja nukketeatteriin. Myös hevosajeluun riitti väkeä. Jaana Koskenranta ja Pertti Seuna kertoivat alueen historiasta ja monista mahdollisuuksista, ja myös monitaiteellisen Tuusula-talon ajatusta esiteltiin. Ajatus saikin runsaasti kannatusta Tuusulantuntemuskisan yhteydessä tehdyssä kyselyssä. Tuusula-Seura tarjoamat grillimakkarat ja pullakahvit maistuivat ja Tarja Jokitalo viihdytti harmonikkamusiikillaan. Tilaisuuden järjestely telttoineen ja tarjoiluineen toteutui tehokkaan talkoopanoksen ansiosta. Tunnelma oli hyvä, sää suosi, tyytyväistä väkeä oli runsaasti ja paikka todettiin kyseisen tyyppiselle tapahtumalle hyvin sopivaksi. Vastaavanlasta tilaisuutta suositeltiin uudestaan toteutettavaksi tulevaisuudessa.

4.6. Jokela-päivää vietettiin 15.8. teemalla Lampirock Jokelan koulukeskuksen lammen ympäristössä. Tuusula-Seuran yhteyshenkilönä tapahtumaan oli Sanna-Kaisa Spoof.

4.7. Euroopan rakennusperintöpäivän valtakunnallisena teemana olivat kunnantalot ja kaupungintalot. Tuusulassa päivää vietettiin otsikolla "Minun Tuusulani vuonna 2029". Tuusula-Seuran järjestämään informaatio- ja keskustelutilaisuuteen vanhalla kunnantalolla 12.9. osallistui n. 30 henkilöä. Keskustelun teemoina olivat yhdyskuntarakenne, liikenne, elinkeinotoiminta, ympäristö sekä kulttuuriperintö ja -arvot. Tilaisuuden aluksi Asko Honkanen selosti Tuusulan kaavoitustilannetta. Jorma Riissasen vetämään paneeliin oli kutsuttu Honkasen lisäksi Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan liitosta, Pekka Räty Tiehallinnosta, Lasse Laaksonen elinkeinoasiantuntijana sekä Jaakko Holma ja Pertti Seuna Tuusula-Seurasta. Vilkkaan keskustelun ja erillisten kommenttien yhteenvedon laati Antti Nieminen ja se julkaistiin Aikakirjassa XX.

4.8. Aleksis Kiven päivän tapahtumaan, mikä tänä vuonna toteutettiin 9.10., osallistuttiin ja laskettiin kukat kirjailijan haudalle

.4.9. Järjestöjen yhteismyyjäisiin Halosenniemessä 5.12. ja Tuusulan Koulukeskuksessa 12.12. osallistuttiin omalla tuotemyynnillä.

4.10. Tuomaasta Nuuttiin - tapahtuma järjestettiin kirkonmäellä perinteiseen tapaan jo kymmenennen kerran 21.12. Tuusula-Seura hoiti puuron kuljetuksen ja jakelun. Yleisöä oli jälleen useita satoja. Puuroa kului n. 120 litraa.

5. Julkaisutoiminta

5.1. Aikakirja

Aikakirjan toimituskuntaan ovat kuuluneet Pertti Seuna (pj.), Jyrki Haikonen, Jaakko Holma, Maija Kajander, Jorma Riissanen, Satu Säilä ja toimittajana Sanna-Kaisa Spoof. Vuoden 2009 Aikakirja oli numeroltaan XX. Sen sisältö jakaantuu kahteen osaan: Tuusula eilen ja tänään, sekä Tuusula-Seuran tapahtumia 2008 ja 2009. Lisäksi Aikakirjaan sisältyy kirja-arviointeja. Yhteensä artikkeleja on 20. Aikakirja painettiin Painojussit Oy:ssä Keravalla 1000 kappaleen painoksena.

6. Muistamiset ja merkkipäivät

6.1. Raili Kuusjärveä onniteltiin kotiseutuneuvoksen arvonimestä, jota myös seuran taholta oltiin tukemassa.

6.2. Tuusula-päivänä vietiin kukkatervehdykset seuran entisten puheenjohtajien ja sihteerin haudoille.

6.3. Aleksis Kiven haudalle laskettiin kukat Aleksis Kiven päivänä 10.10. ja 31.12. vietiin Kiven haudalle kynttilä.

6.4. Osallistuttiin entisen varapuheenjohtajan Anneli Grannenfeltin hautajaisiin ja vietettiin hiljainen hetki kevätkokouksessa.

6.5. Osallistuttiin kirkkoherra Hannu Hartalan läksiäisjuhlaan.

7. Kotiseutuliitto

Kertomusvuoden kotiseutupäivät pidettiin elokuussa Nilsiässä. Päivien teemana oli ”Mualimalle ja takas”. Seuran virallisena edustajana kotiseutupäiville osallistui puheenjohtaja Pertti Seuna. Hänet kutsuttiin Kotiseutuliiton ympäristöjaoston jäseneksi vuoden 2009 alusta lukien. Kyseinen jaosto on kokoontunut vuoden aikana useita kertoja valmistellen mm. laajaa kulttuuriympäristökampanjaa JOY2010 ja sen julkaisuja