Toimintakertomus 2007

Toimintakertomus 2007

Tuusula-Seura Ry
Kaupparekisterinumero: 42832
Ly-tunnus 0203642-9

Tuusula-Seura ry:n

Toimintakertomus vuodelta 2007

Tuusula-Seura ry on kotiseutuyhdistys, jonka tarkoituksena on kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen. Yleisenä pyrkimyksenä on toisaalta arvokkaan kulttuuriperinnön säilyttäminen, toisaalta elinympäristön viihtyisyyden parantaminen. Erilaisia tapahtumia järjestettiin kymmenkunta ja kaavasuunnitelmiin seura otti kantaa osittain kriittisestikin. Tuusula-Seuran Aikakirjan pääteemana oli tapakulttuuri.

Vuoden lopulla sattui Tuusulassa kaksi surullista tapahtumaa, jotka koskettivat myös Tuusula-Seuraa. Marraskuussa järkytti paitsi Tuusulaa myös koko Suomea Jokelan koulutragedia, joka ehkäpä pysyvästi rikkoi turvallisuuden tunnetta erityisesti koulumaailmassa. Aivan vuoden lopussa saapui yllättävä suruviesti kotiseutuneuvos Sirkka-Liisa Holman poismenosta. Hän oli ollut kantava voima paikallishistorian kokoamisessa, tutkimisessa ja julkaisemisessa koko Tuusula-Seuran Aikakirjan historian ajan lähes 20 vuotta ja hän suunnitteli edelleen tunnetulla tarmollaan uusia julkaisuja. Hän ehti kirjoittaa Aikakirjoihin vuosien mittaan kuutisenkymmentä artikkelia - ylivoimaisesti eniten - , mutta hänellä oli vielä työn alla runsaasti materiaalia, jonka työstäminen nyt jää velvoittavaksi perinnöksi.

Kertomusvuonna seuran pyrkimykset tuusulalaisten kulttuuriperinnön vaalimiseksi, elinympäristön parantamiseksi ja ihmisten viihtyisyyden lisäämiseksi ovat välittyneet vuoden 2007 mm. lausunnoissa sekä erilaisissa kuntalaisille järjestetyissä kotiseututapahtumissa ja tilaisuuksissa, joissa esillä on ollut alkuperäisen luonnon, rakennetun ympäristön, historian ja tulevaisuudenkin huomioonottaminen.

Vaikuttajana toimiminen

Lausunnot
Tuusula-Seura on lausuntoja antaessaan omaksunut linjan, joka kyllä tiedostaa Tuusulan kaltaisen kunnan kehitys- ja kasvutarpeet; seura ei siis vastusta kaikkea rakentamista ja sen tuomaa muutosta. Tämä edellyttää kuitenkin hallittua rakentamista, mihin Tuusulassa on runsaasti mahdollisuuksia. Sen vuoksi kaikkea rakentamista ei tule suunnata ydintaajamiin ja maisemallisesti arvokkaimpiin Tuusulanjärven ympärysalueisiin. Tämä näkökulma saattaa olla tärkeä myös kunnallisten rajantarkistuksien kannalta. Toisaalta kunnassa vielä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpien alueiden säilymisestä ja vaalimisesta tulee seuran mielestä pitää lujasti kiinni.

Tuusulan kunnan kaavoitukselle annettiin kaavoitusasioista parisenkymmentä lausuntoa, kuten Paloasema, Rajalinna, Boston, Jokela III, Kauriintie, Koskenmäki II, Moukarikuja II, Augustowintie, Sula, Kauppatie II, Ridasjärventie, Gustavelund, Kievarinkaari, Krapi, Raturinkulma, Kalamiehenrinne, Valimontie, Saviriihenportti. Erityisesti Gustavelundin kaavan nähtiin vaarantavan arvokkainta ja herkintä osaa Tuusulasta ja olevan voimakkaassa ristiriidassa mm. Tuusula-Seuran 60-v juhlavuoden julkilausuman kanssa. Todettiin, että prosessi sinänsä otti mukaan alueen asukkaat ja toimijat kiitettävästi, mutta niiden kannanotot jäivät vähälle huomiolle ja vaille vaikutusta. Myös Kievarinkaaren kerrostalosuunnitelmaan suhtauduttiin sangen kriittisesti. Sen katsottiin pilaavan sen väljän sisääntulon Tuusulan keskustaan, mikä tällä hetkellä on olemassa. Suunnitelman tunnelimaisuus korostuu myöhemmin rakennettavan Teboilin puolen rakentamisen myötä.

Ruusut ja risut
Tuusula-Seura jakaa kevätkokouksessaan perinteisesti ruusuja ja risuja kotiseututyöstä edellisen vuoden aikana. Ruusuja myönnetään sekä yksityisille että yhteisöille myönteisestä toiminnasta oman kotiseutumme ja sen asukkaiden parhaaksi. Risuja ojennetaan tukistuksena huonosta toiminnasta kotiseutumme hyväksi. Kertomusvuoden ruusun sai ministeri Aatos Erkko vuoden kulttuuriteosta Tuusulassa Jane ja Aatos Erkon säätiön lahjoitettua Erkkolan Tuusulan kunnalle. Risuja ei kertomusvuonna jaettu.

Yhteistyö kunnan kanssa
Tuusula-Seuran yhteistyö kunnan ja erityisesti kulttuuri- ja museotoimen kanssa on jatkunut aktiivisena. Tuusula-päivä, Halosenniemen talkoot, Aleksis Kiven päivä ja Tuomaasta Nuuttiin tapahtumat järjestettiin yhteisvoimin. Kunnan kulttuuri- ja museotoimen kanssa on tehty myyntisopimus seuran tuotteiden myynnistä kunnan järjestämissä myyntipisteissä.

Yhteistyö Kotiseutuliiton kanssa
Tuusula - Seura on ollut mukana suunnittelemassa, yhdessä useiden paikallisten yhdistysten ja kunnan museotoimen kanssa, Kotiseutuliiton koordinoimaa Tuusulan kotiseutupolut -projektia. Edellisenä vuonna saatiin valmiiksi järvipolku, vuonna 2007 projekti eteni Tuusula-Seuran vetämänä hankkeena Hyrylän varuskuntapolun muodossa. Varuskuntapolku avattiin Tuusula-päivänä. Kotiseutupolkujen kautta toivotaan kunnan asukkaiden paikallistuntemuksen lisääntyvän ja juurtumisen edistyvän.

Yleisötilaisuudet, retket ja tapahtumat

• Juhlavuoden 2006 puolella pystytetty Aulagallerian valokuvanäyttely Tuusulan kunnan talon aulassa jatkui vuoden 2007 puolella. Se käsitteli Tuusulan sotilasperinteitä ja päätti seuran 60-vuotisjuhlavuoden. Näyttelyn kokosivat yhteistoimin Jyrki Haikonen ja Martti Miekkavaara Tuusula-Seurasta sekä Seppo Lehto Ilmatorjuntamuseosäätiöstä ja Reijo Piira Taistelukoulun perinneyhdistyksestä. Näyttelyyn tutustui runsaasti kävijöitä ja näyttelyllä pyrittiin omalta osaltaan edistämään syksyllä 2007 julkaistavan laajan "Tuusulan sotilasperinteet"-kirjan menekkiä.
• Ensimmäisen retkensä seura teki eduskuntaan helmikuun 1. päivänä. Isäntänä ja asiantuntevana oppaana toimi kansanedustaja Antti Kaikkonen. Mielenkiintoisella retkellä saatiin hyvä esittely talon toiminnasta ja mahdollisuus oli myös seurata meneillään olevaa täysistuntoa.
• Kevätkokouksen yhteydessä 27.3. Lottamuseolla esitelmöi dosentti Heikki Nevanlinna. Hän puhui auringon magneettikentän vaikutuksista maapalloon, keskeisenä teemana revontulet. Dosentti Nevanlinna lahjoitti aiheesta kirjoittamansa kirjan seuralle. Esitelmä kirvoitti vilkkaan keskustelun yleisössä, jota oli noin 40 henkeä.
• Perinteiset haravointi- ja kevätsiivoustalkoot Halosennimen museon pihapiirissä pidettiin Eurooppa-päivänä 9.5.2007 yhteistyössä museon kanssa.
• Toukokuussa järjestettiin retki Hämeenlinnaan, missä tutustuttiin tykistömuseoon ja linnaan. Tykistömuseo osoittautui sangen mielenkiintoiseksi kohteeksi ja siellä nähty filmi Syväriltä Nietjärvelle muistutti jälleen vaikuttavasti itsenäisen Suomen kohtalon ajoista. Vierailu oli samalla osa Suomen itsenäisyyden 90-v juhlavuoden viettoa Tuusula-Seurassa. Hämeen linnassa tutustuttiin rakennuksen tiloihin mukaanlukien aiempi naisvankila. Bussillinen jäseniä vietti kiintoisan päivän historiallisessa kaupungissa kauniissa alkukesän säässä.
• Maailman ympäristöpäivänä 5.6. Tuusula-Seura järjesti yhdessä Tuusulanjärven vesiensuojelyhdistyksen kanssa teemapäivän otsikolla "Lintu vai kala". Tuusula-Seura isännöi linturetkeä Tuusulanjärven pohjoispäähän, missä upeana kesäaamuna kävi tavaton vesilintujen vilske ja melske. Asiantuntevana oppaana toimi Kaj Karlsson. Illan ohjelmassa oli esitelmä- ja keskustelutilaisuus Lottamuseolla Tuusulanjärven tilasta ja kala-asioista. Tämän osuuden hoiti Tuusulanjärven vesiensuojeluyhdistys.
• Tuusula-päivänä avattiin Hyrylän varuskuntapolku, jota oli valmistellut kevään aikana Heikki Simolan johtama työryhmä muina jäseninä Martti Miekkavaara, Jyrki Haikonen ja Satu Säilä sekä yhteistyökumppaneina lisäksi Tuusulan kunta ja seurakunta, Ilmatorjuntamuseosäätiö, Taistelukoulun perinneyhdistys ja Ilmatorjuntakilta. Työryhmä oli myös valmistellut erittäin ansiokkaan ja perusteellisen kirjallisen materiaalin myöhemminkin käytettäväksi. Myös Keski-Uusimaa selosti kohteita useassa numerossaan. Tuusula-päivän tapahtuman avasi puheenjohtaja Pertti Seuna ja polkua selosti Heikki Simola. Puheenvuoron tilaisuudessa käytti myös varuskunnassa komentajana aiemmin toiminut Väinö Vuorjoki. Yli 200 hengen joukkoa opastivat retken aikana asiantuntevasti Heikki Simola, Martti Miekkavaara, Harri Tiirikkala, Pekka Käyhkö ja Pekka Linden.
• Euroopan rakennusperintöpäivää vietettiin vuonna 2007 teemalla "Julkiset sisätilat". Tuusula-Seura järjesti 8.9. retken Espoon WeeGee-taloon, jossa emäntänä ja oppaana toimi Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen. Hänen tarjoamiensa kuohuviinin ja kakkukahvien jälkeen kuultiin kaupunginjohtajan mielenkiintoinen selostus WeeGee/EMMAn perustamisesta ja vanhan Weilin&Göösin painotalon muuttamisesta museokeskukseksi. Alkuhistoria osoittautui erittäin kiintoisaksi ja merkittävän sysäyksen hankkeen toteutumiselle oli antanut Saastamoisen laajojen taidekokoelmien saaminen Kuopiosta EMMAan. Selostuksen jälkeen oli noin 30 retkeläisellä tilaisuus tutustua vapaasti keskuksen museoihin. Retki tehtiin seuran järjestämällä yhteisbussilla.
• Syyskuun 15. päivänä uusittiin yleisön pyynnöstä Tuusula-päivän varuskuntapolun kävely. Osallistujia oli nytkin melko runsaasti huolimatta surkeasta säästä.
• Aleksis Kiven päivänä 10.10.2007 laskettiin kukat kirjailijan haudalle yhdessä kunnan ja Helsingin ylioppilaskunnan kanssa. Vuoden 2007 Aleksis Kiven päivä oli samalla Taistelukoulun perinnesäätiön 80-vuotisjuhlapäivä, minkä vuoksi tilaisuus soittokuntineen oli tavallista juhlavampi.
• Aikakirja XVIII käsitteli tapakulttuuria. Kirjan julkistamistilaisuus pidettiin Lottamuseolla 20.11.2007 (Lapsen oikeuksien päivänä). Mielenkiintoisen esitelmän tapakulttuurista aikojen saatossa piti eloisaan tyyliinsä kirjailija Kirsti Manninen. Tilaisuuteen otti osaa runsaat 50 kiinnostunutta kuulijaa.
• Järjestöjen yhteismyyjäisiin Halosenniemessä 24.11.2007 ja Tuusulan Koulukeskuksessa 8.12.2007 osallistuttiin omalla tuotemyynnillä Onnistuneesta myynnistä vastasivat Satu Säilä, Leena Laakso, Mirja Collin, Ilkka Ertimo ja Pertti Seuna ja erityisesti uusi Aikakirja teki kauppansa.
• Tuomaasta Nuuttiin- tapahtuma järjestettiin kahdeksannen kerran kirkonmäellä perinteiseen tapaan 21.12. Päivällä oli kirkossa ikäihmisten hartaushetki. Illan ohjelmaan kuului Tuomaan (kirkkoherra Hannu Hartala) tulo Kellotapuliin, puuroa (hoitajina Sakari Heikkilä, Liisa Nätkynmäki ja Satu Säilä), joulupukki, tiernapojat, ratsastusta Islanninhevosilla sekä kotieläimiä siliteltävinä Esikoulu Sympaatin pihalla. Sen jälkeen laulettiin täpötäydessä kirkossa Hannu Hartalan johdattelemana kauneimmat joululaulut ja lisäksi esiintyi Viihdekuoro Essut. Lopuksi kuultiin joulurauhan julistus Seppo Yli-Antolan esittämänä. Tilaisuus on erityisesti ikäihmisten ja lapsiperheiden suosiossa. Kävijöitä oli jälleen runsaat tuhat henkeä. Leuto talvisää suosi tapahtumaa.

Muistamiset

Merkkipäivät

• Hyvinkää-Seuralle lähetettiin viiri sen täyttäessä 50 vuotta kesäkuussa.
• Nurmijärvi-Seuralle vietiin viiri 14.10. seuran täyttäessä 50 vuotta.
• Mäntsälä-Seuraa onniteltiin Aikakirjalla XVII seuran täyttäessä 40 vuotta.

Muut muistamiset

• Tuusula päivänä 22.7.2007 vietiin kukkatervehdykset seuran entisten puheenjohtajien ja sihteerin haudoille.
• Aleksis Kiven haudalle laskettiin kukat Aleksis Kiven päivänä 10.10.2007 ja 31.12.2007 vietiin Kiven haudalle kynttilä seuran toimesta.
• Jokelan koulutragedian uhrien omaisille lähetettiin seuran surunvalitteluadressi.

Kotiseutuliitto

Kertomusvuoden kotiseutupäivät pidettiin Salossa 10.-12.8. Päivien teemana oli ”Savumerkistä kännykkään” Seuran virallisena edustajana kotiseutupäiville osallistui puheenjohtaja Pertti Seuna. Kotiseutupäivien toteuttamisessa ja erityisesti suuren kotiseutuaktiivien paikallaolon hyödyntämisessä olisi edelleen kehittämisen varaa.

Hallinto

Kokoukset
Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 27.3.2007 Lottamuseossa. Esitelmän auringon magneettikentän vaikutuksista maapalloon piti dosentti Heikki Nevanlinna. Paikalla oli noin 40 henkeä.

Seuran syyskokous pidettiin 20.11.2007 Lottamuseossa. Kokouksen aluksi kuultiin kirjailija Kirsti Mannisen esitelmä tapakulttuurista. Paikalla oli noin 50 jäsentä.

Johtokunta
Johtokunta kokoontui 10 kertaa. Seuran puheenjohtajana on toiminut Pertti Seuna, varapuheenjohtajana Jorma Riissanen ja muina johtokunnan jäseninä Ilkka Ertimo, Jyrki Haikonen, Leena Laakso, Vibeke Löfgren, Martti Miekkavaara, Liisa Nätkynmäki, Päivi Pöyry ja Satu Säilä. Syyskokous valitsi johtokuntaan uusiksi jäseniksi Annukka Kiviranta-Koiviston, Sanna-Kaisa Spoofin ja Jaakko Holman. Johtokunnan jättivät vuoden lopussa Jyrki Haikonen, Vibeke Löfgren ja Päivi Pöyry.

Seuran jäsenasiainhoitajana on toiminut Ahti Kuusjärvi ja Satu Säilä on pitänyt leikekirjaa. Sihteerinä on toiminut Satu Tammilehto ja rahastonhoitajana Mirja Collin.

Tilintarkastajat
Tilintarkastajina ovat toimineet SeppoYli-Antola ja Toini Kuusisto ja heidän varallaan Päivi Hannuksela.

Toimikunnat ja työryhmät

Aikakirjan toimituskunta
Aikakirjan toimituskuntaan ovat kuuluneet Pertti Seuna, Jyrki Haikonen, Sirkka Holma, Jorma Riissanen ja Satu Säilä.

Tuusula päivän työryhmä
Martti Miekkavaara, Jyrki Haikonen ja Satu Säilä Tuusula-seurasta sekä työryhmän vetäjänä Heikki Simola. Yhteistyökumppaneina toimivat lisäksi Hannu Hartala Tuusulan seurakunnasta, Seppo Lehto It-museosäätiöstä, Reijo Piira Taistelukoulun perinneyhdistyksestä ja Reijo Hoikkala Ilmatorjuntarykmentin killasta.

Euroopan rakennusperintöpäivä
Pertti Seuna

Tuomaasta Nuuttiin työryhmä
Työryhmään Tuusula-Seurasta v. 2007 kuuluivat Pertti Seuna ja Jorma Riissanen

Aulanäyttely 2006-2007 ("Tuusulan Sotilasperinteet")
Työryhmän muodostivat Tuusula-Seurasta Jyrki Haikonen ja Martti Miekkavaara sekä Seppo Lehto Ilmatorjuntamuseosäätiöstä ja Reijo Piira Taistelukoulun perinneyhdistyksestä.

Aulanäyttely 2007-2008 ("Korttien kertomaa")
Työryhmä Raili ja Ahti Kuusjärvi hoitivat omista kokoelmistaan näyttelyn suunnittelun ja pääosin myös toteutuksen.

Julkaisu- ja tiedotustoiminta

Aikakirja XVIII
Kertomusvuoden Aikakirja XVIII käsittelee tapakulttuuria vuosikymmenten aikana. Tapateeman lisäksi Suomen itsenäisyyden 90- vuotisjuhlavuosi, Mikael Agricolan 450- vuotismerkkivuosi ja Suomenhevosen 100- vuotisuusvuosi näkyivät Aikakirjan sisällössä.

Lehdistötiedotteet
Seuran toiminnasta on lähetetty tietoa, lehdistötiedotteita ja uutisaineistoa paikallisten lehtien tapahtumapalstoille.

Jäsenkirjeet
Kertomusvuoden aikana lähetettiin kaksi jäsenkirjettä.

Kotisivut
Seuran kotisivut kertovat seuran toiminnasta, ajankohtaisista tapahtumista, historiasta, säännöistä, tuotteiden hinnoista ja julkaisuista osoitteessa www.tuusulaseura.net Kotisivun kautta voi liittyä seuraan ja lähettää seuralle sähköpostia.

Talous

Jäsenmaksut ja jäsenet
Jäsenmaksu on ollut 9 € jäseniltä ja 35 € kannatusjäseniltä. Kertomusvuoden lopussa jäseniä oli 405 sekä lisäksi 2 kunniajäsentä ja 2 kannatusjäsentä.

Myyntitoiminta
Seuran myyntiartikkeleina ovat olleet omat julkaisut: Aikakirjat I-XVIII, Pyhän Nikolaoksen kirkkokirja, Millennium -kirja, kotiseutukirjaset ja Tuusulan kirkko ja kirkkopuisto aikain saatossa sekä Tuusulaviirit, -videot ja postikortit.

Avustukset
1. Tuusulan kunnalta saatiin avustuksena 800 € Maailman ympäristöpäivän, Tuusula-päivän ja Euroopan rakennusperintöpäivän toteuttamiseen, Aulagallerianäyttelyn valmisteluun sekä Tuomaasta Nuuttiin- tapahtumaan.
2. Lisäksi saatiin Tuusulan kunnalta 1.000 € Aikakirjan XVIII painattamiseen.

Tilinpäätös
Tilikauden tulos oli 1.418,64 € alijäämäinen.