Tuusula-Seura 75 vuotta

Alkuvuosien hiljaiselon jälkeen toiminta heräsi uuteen kukoistukseen

Tuusula-Seuran perustamiskokous pidettiin 14.4.1946 Kunnantalolla. Aloitteen kotiseutuyhdistyksen perustamisesta teki Tuusulassa kesiään viettänyt maisteri H.J. Viherjuuri, joka on yksi Seuran kunniajäsenistä. Perustamiskokoukseen osallistui 44 tuusulalaista. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tohtori Vilho Laine-Ylijoki.

Vaikka Tuusula-Seuran perustaminen sai innostuneen vastaanoton, toiminta ei alkuvuosina lähtenyt kunnolla käyntiin. Ensimmäisenä vuotena pidettiin vain valtuuskunnan ja johtokunnan kokoukset. Vuonna 1948 päätettiin järjestää ensimmäinen Tuusula-päivä 18.7. Se sisälsi monipuolista ohjelmaa sekä lapsille että aikuisille, ja juhla oli onnistunut. Siitä huolimatta päivä jäi pitkäksi aikaa viimeiseksi Tuusula-Seuran järjestämäksi Tuusula-päiväksi. Ainoa alkuvuosilta pysyväksi tapahtumaksi on jäänyt lokakuun 10. päivänä pidettävä tervehdyskäynti Aleksis Kiven haudalla Tuusulan kirkkomaalla.

1950-luvun alusta Seuran toiminta oli hiljaista pari vuosikymmentä, jolloin puheenjohtajana toimi agronomi Einar Winqvist. Hän oli Tuusulan kunnanhallituksen puheenjohtaja 1951-1963 ja kunnanjohtaja 1963-1968.

Hiljaiseloon vaikutti varmasti se, että sodasta oli kulunut niin vähän aikaa, ja ihmisten mielenkiinto kohdistui oman elämän järjestämiseen. Tuusulan silloiseen pitäjään muutti sotavuosien jälkeen myös yli 4 000 siirtolaista, jotka oli asutettava.

Keskeinen asema kunnassa auttoi Einar Winqvistiä toteuttamaan asian, jota hän piti Tuusula-Seuran päätehtävänä. Se oli Pekka ja Maija Halosen Halosenniemen hankkiminen kunnan omistukseen. Koska perikunta ei pystynyt ylläpitämään isoa rakennusta, oli vaara, että se joko purettaisiin tai myytäisiin kesämökiksi. Jokin käyttötarkoitus talolle piti keksiä, jotta valtuustolle voitiin perustella rahoituksen saamista talon ostoon. Niinpä siitä päätettiin tehdä ensivaiheessa kotiseutumuseo.

Asia vaati monta istuntoa silloisten omistajien Pekka Halosen pojan Antti Halosen ja Pekan tyttären Marjan ja hänen miehensä Ahti Miehon kanssa. Kun rakennus oli viimein saatu hankituksi kunnan omistukseen, ehtoihin kuului se, että Miehot saivat asua Halosenniemessä sen hoitajana. Myös Antti Halonen sai oikeuden asua lähinnä kesäisin talon alakerran pienessä asunnossa.

Halosenniemessä aluksi toimineeseen kotiseutumuseoon kerättiin lähes 200 esinettä eri puolilta pitäjää. Suurimman osan esineistä keräsi Einar Winqvistin oma perhe. Klaus Winqvist muistelee, kuinka he veivät museon kokoelmiin kasakkakeihästä niin, että se sojotti Skodan ikkunasta.

Seura heräsi henkiin

Hiljaiselon aikana Tuusula–Seuran olemassaolo unohtui kokonaan niin, että 1973 Tuusulan matkailu- ja kotiseutulautakunnan tilaisuudessa heräsi ajatus kotiseutuyhdistyksen perustamisesta. Asian edistämiseksi valittiin toimikunta. Sen kokouksessa muisteltiin, että Tuusulassa oli Halosenniemen lunastamisen yhteydessä vaikuttanut vastaavanlainen yhdistys. Pian selvisi, ettei Tuusula-Seuraa ollut koskaan lakkautettu, vaan että se oli edelleen olemassa. Uutta yhdistystä ei siten tarvittu.

Henkiinherättämiskokous järjestettiin Hyrylän kansakoululla 16.1.1974. Siinä Seuralle valittiin johtokunta, joka valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Matti Holman. Mielenkiinnon herättämiseksi Seura päätti aloittaa yleisötilaisuuksien järjestämisen. Ensimmäinen tilaisuus ”Tuusula ennen ja nyt” pidettiin Kunnallisopistolla 13.3. Se keräsi yli sata kuulijaa. Rantatien roolia Tuusulassa käsitelleeseen tilaisuuteen osallistui peräti parisataa kuntalaista. 1975 aloitettiin keväiset Halosenniemen siivoustalkoot.

Vuonna 1977 Tuusula-Seura oli mukana perustamassa Pekka Halosen Seuraa, ja seuraavana vuonna Eino Leinon ja Aino Kallaksen 100-vuotisjuhlallisuuksiin kuului Seuran järjestämä lausuntailta. Saman vuoden lopussa oli valmistunut osin Tuusulassa Eino Leinosta kuvattu elokuva ”Runoilija ja muusa”. Seuran jäsenille se esitettiin Hyrylän Kinossa 13.1.1979.

Kotiseutupäivät oli suuri ponnistus

Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestettiin Tuusulassa ensimmäisen kerran 1981, jolloin teemana oli ”Asuinkunnasta kotiseuduksi”. Toisen kerran kotiseutupäivät pidettiin Tuusulassa 2019. Silloin teemana oli ”Kulttuuri liikuttaa”. Molempiin tapahtumiin Tuusula-Seura osallistui aktiivisesti.

Seuran 40-vuotistaivalta juhlittiin Kansanopistolla 20.4.1986. Siinä esiteltiin Matti Sointeen suunnittelema Tuusula-Seuran oma standaari.

1980-luvun lopulla oli herännyt ajatus muistaa ansioituneita jäseniä jollain tavalla. Klaus Winqvistin ehdotuksesta päädyttiin keraamiseen ruusuun. Ensimmäiset Sirpa Vapaavuoren tekemät ruusut saivat 1989 Gunilla Weckström Ruotsinkylän taloja koskeneesta julkaisustaan ja Sirkka Holma vanhan tiedon keräämisestä.

Samana vuonna oli pitkään pohdittu myös kotiseutujulkaisun aikaansaamista. Matti Sointeen ehdotuksesta julkaisun nimeksi päätettiin Tuusula-Seuran Aikakirja. Ensimmäinen Aikakirja julkistettiin Kunnantalolla joulukuun 3. päivänä. Sen jälkeen Aikakirja on ilmestynyt joka vuosi.

Seuran juhlavuosia

Vuosi 1996 oli seuran 50-vuotisjuhlavuosi. Juhla järjestettiin 21.4. Kansanopiston tiloissa. Siellä oli myös Seuran toiminnasta kertova näyttely. Ennen tilaisuutta oli käyty laskemassa kukat Kirkkopuistossa entisten puheenjohtajien Einar Winqvistin, Matti Holman ja Kauko Holman haudoille sekä sankarimuistomerkille.

Juhlavuonna Seura järjesti Kansanopistolla ”Tuusula laulaa ja tanssii” -tilaisuuden yhdessä Tuusulan Pohjalaisten, Viihdekuoro Essujen, Tuusulan Mieslaulajien ja kansantanssiryhmä Kopukan kanssa. Yleisöä oli lähes kaksisataa.

Vuonna 2003 Tuusulan kirkkopitäjä täytti 360-vuotta. Vuoteen sisältyi monenlaista toimintaa. Merkittävä oli koko vuoden jatkunut luentosarja ”Tuusulan ja Keski-Uudenmaan identiteettiä etsimässä”. Kuulijoita oli kaikkiaan noin 1600.

Seuran 60-vuotistaivalta juhlittiin illallistanssiaisineen Gustavelundissa 21.4.2006. Seuraavana vuonna järjestettiin monta tapahtumaa. Maailman ympäristöpäivää vietettiin teemalla ”Lintu vai kala” yhdessä Tuusulanjärven vesiensuojeluyhdistyksen kanssa ja Euroopan rakennusperintöpäivää teemalla ”Julkiset sisätilat”. Myös seuraavina vuosina em.päivät olivat esillä.

Seuran 70-vuotistaivalta juhlittiin Gustavelundissa 15.4.2016. Näyttelijä Inka Kallén muisteli juhlapuheessaan isänsä äidin isää, Tuusula-Seuran perustamisen puuhamiestä ja kunniajäsentä Hillari Johannes Viherjuurta. Taiteilijanimellä Veli Giovannina tunnettu Viherjuuri vietti perheensä kanssa kesiään Rantatien sukutilalla. Hän oli kova saunamies, kirjoitti useita saunakirjoja ja vei suomalaisen saunan mainetta maailmalle.

Vuonna 2017 Suomi juhli 100-vuotistaivaltaan. Seura järjesti silloin yhdessä Tuusulan kulttuuri- ja museotoimen kanssa Suomi 100 vuotta Tuusulassa kahdeksan luennon sarjan, joissa kävi peräti 1180 kuuntelijaa.

Tuusulanjärvestä Uudenmaan maakuntajärvi

Vuosi 2011 oli merkittävä vuosi Tuusula-Seuralle. Maailman vesipäivää vietettiin maaliskuun 22. päivänä. Suomen vesipäivän teemana oli ”Vettä kaupungeille”. Sen yhteydessä käynnistettiin Maakuntajärvikisa. Tarkoituksena oli löytää kullekin maakunnalle oma, sopiva järvi. Pertti Seuna teki kevätkokouksessa ehdotuksen Tuusulanjärven valitsemiseksi maakuntajärveksi. Tuusula-Seura käynnisti ehdotuksen pohjalta onnistuneen kampanjan valinnan turvaamiseksi. Kampanja aloitettiin Ilkka Ertamon puheenjohtajakaudella ja hän teki valtavasti työtä kampanjan onnistumiseksi. Äänestyksen tulos julkistettiin 12.10. Tuusulanjärvi sai finalistien äänistä 3 352 ääntä eli noin neljänneksen koko maassa annetuista äänistä. Tuusulanjärvestä tuli siten Uudenmaan maakuntajärvi.

Samana vuonna Seuran aloitteesta toteutettiin Tuusula tutuksi” -tapahtuma yhdessä Tuusulan kunnan ja Keski-Uusimaa lehden kanssa. Tapahtumassa kävi noin 150 henkilöä. Se oli tarkoitettu erityisesti kuntaan äskettäin muuttaneille.

Osallistuminen Laskiaistapahtumaan, Tuusula-päivän viettoon sekä Tuomaasta Nuuttiin tapahtumaan ovat muodostuneet koronavuotta lukuun ottamatta jokavuotisiksi tilaisuuksiksi.

Yleisötapahtumien ohella Tuusula-Seura on julkaissut aktiviisesti kotiseutuun liittyvää kirjallisuutta. Jokavuotinen Aikakirja ilmestyi ensimmäisen kerran 1989, ja tänä vuonna vuorossa on jo 32. Aikakirja.

Kansalaisvaikuttaminen on keskeinen tehtävä

Kansalaisvaikuttaminen on yksi Seuran päätehtävistä. Vuosittain annetaan useita lausuntoja mm.erilaisista kaavahankkeista. Lausuntoja antaessaan Tuusula-Seura on omaksunut linjan, joka tiedostaa Tuusulan kaltaisen kunnan kehitys- ja kasvutarpeet, mutta pitää lujasti kiinni kunnassa vielä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden ja rakennusten säilymisestä.

Uusien alueiden osalta tyypillinen huomautus koski kaavoitettavan alueen liikenteen järjestelyjä. Lausunnoissa on vierastettu myös pyrkimystä tarpeettoman tiiviiseen rakentamiseen, koska kunnassa on yllin kyllin rakennusmaata.

Seuran viimeisimmät lausunnot ovat koskeneet Tuusulan kunnantalon purkua, Hyrylän palvelukeskusta sekä Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön yleissuunnitelmaa ja Anttilan tilakeskuksen rannan virkistyskäytön kehittämissuunnitelmaa. Kunnantalon purkua koskeva lausunto sai aikaan sen, että Uudenmaan ELY-keskus asetti rakennuksen väliaikaiseen vaarantamiskieltoon.

Tuusula-Seuran nykyinen puheenjohtaja Sakari Heikkilä on Seuran 14. puheenjohtaja. Jäseniä Seuralla on noin 450. Erilaisiin tapahtumiin osallistumisen lisäksi yhdistyksen toimintaa on rikastuttanut tiivis ja monipuolinen yhteistyö kunnan, seurakunnan ja muiden paikallisten järjestöjen kanssa.

Tuusula-Seuran puheenjohtajat kautta aikojen

puheenjohtaja Vilho Laine-Ylijoki 1946 - 47
puheenjohtaja Pekka Taittonen 1948 - 49
puheenjohtaja Einar Winqvist 1950 - 68
puheenjohtaja Matti Holma 1974 - 78
puheenjohtaja Kauko Holma 1979 - 84
puheenjohtaja Raili Kuusjärvi 1985 - 89
puheenjohtaja Kaija Suomus 1990 - 93
puheenjohtaja Ilmari Hakala 1994 - 95
puheenjohtaja Matia Korkiavuori 1996 - 2004
puheenjohtaja Pertti Seuna 2005 - 2010
puheenjohtaja Ilkka Ertimo 2011 - 14
puheenjohtaja Pentti Vuori 2015 - 16
puheenjohtaja Jorma Hämäläinen 2017 - 18
puheenjohtaja Sakari Heikkilä 2019 -

Teksti: Hannele Ahokas