Tuusula-Seura ennen ja nyt

Tuusula-Seuraa perustettaessa elettiin välittömästi sodan jälkeistä aikaa. Sillä oli varmastikin vaikutuksensa sekä itse perustamiseen että sen muotoihin maan etsiessä uutta tulevaisuutta. Huhtikuussa 1946 pidettiin sitten kokous kotiseutuyhdistyksen perustamiseksi varsin nimekkään joukon voimalla, maisteri H.J. Viherjuuren toimiessa aloitustoimien moottorina. Alussa seuralle perustettiin peräti 30-henkinen valtuuskunta ja käytännön toimintaa hoitamaan 7-jäseninen johtokunta. Jäsenmaksuksi päätettiin henkilöjäseniltä 100 mk ja yhteisöiltä 500 mk eli rahan arvon muuntotaulukoiden mukaan nykyrahassa noin 20 ja 100 euroa.  Ensimmäistä Tuusula-päivää vietettiin 18.7.1948 ylevän ohjelman puitteissa, esiintyjinä oli mm. sellaisia tunnettuja taiteilijoita kuin sellotaiteilija Artto Granroth, pianotaiteilija Timo Mikkilä ja näyttelijä Aku Korhonen. Nämä tiedot ilmenevät ansioituneen kotiseutuneuvos Sirkka Holman artikkelista Tuusula-Seuran 60-vuotisjuhla-aikakirjassa. Juhlavasta alusta huolimatta toimintaan osallistuminen oli suhteellisen laimeaa. Niinpä esimerkiksi vuoden 1947 vuosikokoukseen saapui Holman mukaan vain puheenjohtaja puolisonsa kanssa, sihteeri oli toki myös paikalla. Hyvistä pyrkimyksistä huolimatta toiminta hiipuikin jo 1950-luvulla niin, että vuonna 1974 kutsuttiin koolle kokous kotiseutuyhdistyksen perustamiseksi Tuusulaan. Ennen uutta perustamista huomattiin kuitenkin, että seura oli jo olemassa ja säännötkin rekisterissä. Tarvittiin siis vain tehokasta elvytystä. Sen jälkeen toiminta onkin voimistunut ja on nykyisellään runsasta ja monipuolista.

Tuusula-Seuran keskeisiä tavoitteita ovat jo perustamisen yhteydessä kirjattu kulttuuriperinnön ja -arvojen vaaliminen sekä kotiseutuhengen ylläpitäminen. Toiminta tähtää myös kotiseudun laadun, viihtyvyyden ja ympäristön monipuoliseen parantamiseen. Seura haluaa myös aktivoida kuntalaisia yhteisten asioiden hoitamisessa ja edistää uusien ja vanhojen tuusulalaisten kotiutumista ja juurtumista kuntaan. Tavoitteitaan seura toteuttaa järjestämällä kotiseutuhenkisiä tapahtumia, joita ovat mm. vuosittaiset Tuusula-päivän tilaisuudet,Tuomaasta Nuuttiin-tapahtuma sekä retket mielenkiintoisiin kohteisiin. Tilaisuudet on tarkoitettu paitsi Tuusula-Seuran jäsenille myös kaikille kuntalaisille.

Tuusulanjärven ympäristö taiteilijayhteisön kultakausineen kuuluu Suomen kulttuurihistorian ehdottomaan eliittiin. Tuusula-Seura onkin ottanut voimakkaasti kantaa julkilausumallaan 60-vuotispäivänään tämän kulttuuriympäristön ja -perinnön säilyttämiseksi. Maineikkaan kulttuuriperinnön jatkamiseksi seura on myös esittänyt kehittämisajatuksen poikkitaiteellisesta Tuusula-talosta hienoon Fjällbon maisemaan.

Menneiden aikojen kulttuurihistorialliset rakennukset ja ympäristöt kuuluvat luonnostaan rakennusperintöömme. Ympärillemme syntyy koko ajan myös uutta, perinnöksi muuttuvaa; vanha ja uusi elävät rinnakkain ja lomittain. Tuusulan kirkko, Rantatien miljöö, varuskunta-alue, Prijuutti, Kellokosken ruukki ja kirkko sekä Jokelan tiilitehdas ovat osa vanhempaa rakennusperintöämme. Seura taisteli arkkitehti Arto Sipisen piirtämän, sisäilmaongelmien takia käytöstä luovutun,  kunnantalon purkamista vastaan onnistumatta. 

Tuusula-Seura suorittaa paikallistutkimusta ja julkaisee sitä koskevaa aineistoa erityisesti vuosittaisessa Aikakirjassaan, mutta myös erillisjulkaisuissa. Aikakirjaa on julkaistu vuodesta 1989 alkaen. Nykypäivää koskevalla aineistolla on kasvava sija julkaisuissa nopeasti muuttuvassa Tuusulassa. Nykypäivää ja tulevaisuutta koskevat myös monet yhdyskuntasuunnittelun viralliset asiapaperit, kaavasuunnitelmat, joista seura antaa lausuntonsa. Seura ilmaisee mielipiteitään myös vuosittaisten "ruusujen" ja "risujen" muodossa, tosin risujen määrä on viime vuosina ollut melko niukka.

Ympäristönäkökohdat ovat muodostumassa yhä merkittävämmäksi alueeksi seuran toiminnassa. On tärkeää pitää huolta arvokkaan kulttuuri- ja rakennusperinnön säilymisestä, mutta yhtä tärkeää on vaalia luonnon ympäristön arvoja. Tuusula-Seuran toiminta tähtää näiden molempien tavoitteiden painottamiseen kuntalaisten viihtyisyys huomioon ottaen.

Seuran puheenjohtajat

1946–1948 Vilho Laine-Ylijoki

1948–1950 Pekka Taittonen?

1950–1968 Einar Winqvist

1974–1978 Matti Holma

1979–1984 Kauko Holma

1985–1989 Raili Kuusjärvi

1990–1993 Kaija Suomus

1994–1995 Ilmari Hakala

1996–2004 Matias Korkiavuori

2005–2010 Pertti Seuna

2011–2014 Ilkka Ertimo

2015-2016 Pentti Vuori

2017-2018 Jorma Hämäläinen

2019-2020 Sakari Heikkilä

2021-        Jari Anttalainen