Tuusula viirit
21.4.2025
Kevään tullessa on taas aika pohtia Tuusulaviirin hankintoja lahjaksi tai omaan käyttöön.
Viirejä saa Mirja Collinilta 0500 429 365, mirja.collin@kolumbus.fi. Tämän kevään ajan niitä on vielä saatavissa vanhaan hintaan.
Viirin hinta on 5,5 m 60€/kpl , 4,5m ja 4m 50€/kpl, 3,5m 45€/kpl.
Viirin suosituspituus on noin puolet lipputangon pituudesta.
Tuusula-viirin synty
Tuusula-viiri on monelle tuusulalaiselle tuttu näky pihoilla ja mökeillä, mutta harva tietää, kuinka ja milloin se syntyi. Ajatus viirin luomisesta syntyi Tuusulan kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenten keskuudessa vuonna 1995. Idea sai alkunsa valtuutettujen vierailusta Viipuriin, jossa he havaitsivat paikallisten käyttävän viirejä kunnan tunnuksena. Tämä herätti ajatuksen omasta Tuusula-viiristä, joka yhdistäisi paikallisen identiteetin ja perinteet.
Viirin suunnittelu annettiin Tuusula-Seuran tehtäväksi. Ehdotuksena oli yhdistää Uudenmaan maakuntaviiriin Tuusulan vaakuna, ja suunnitelmaa esiteltiin kunnanvaltuustolle. Vaakunan punainen ja valkoinen väri kuvastavat Tuusulan historiaa ja kulttuuriperintöä.
Tuusulan vaakunan tarina
Tuusulan vaakunan suunnitteli vuonna 1952 Olof Eriksson. Vaakunan yläosan aseenlukko kertoo pitäjän perustamisvaiheista ja muistuttaa myös Tuusulan sotilasperinteistä. Alaosan laakerinlehvä punaisine marjoineen puolestaan kuvastaa Tuusulan rikasta kulttuuriperintöä ja erityisesti kultakauden taiteilijoiden muodostamaa taiteilijayhteisöä.
Vaakunan tarina kytkeytyy läheisesti Tuusulan historiaan ja Nils Stålhanan, eli Niilo Laurinpojan, elämäntyöhön. Stålhana oli Vanhankylän kartanon isäntä ja ratsumestari, joka vaikutti ratkaisevasti Tuusulan kappeliseurakunnan perustamiseen vuonna 1643. Hänen aatelisnimensä "Teräslukko" viittaa tarinaan, jonka mukaan hänen joukkonsa onnistui yllättämään vihollisen ja tekemään heidän aseistaan käyttökelvottomia. Pistoolin rataslukko on myös osa Stålhanan aatelisvaakunaa, ja se muistuttaa rohkeudesta ja päättäväisyydestä – samoista arvoista, jotka elävät edelleen Tuusulan perinteissä ja symboliikassa.
Viiri voi liehua salkoon nostettuna ympäri vuoden, ja erityisesti kesäaikaan se voi olla paikoillaan yötä päivää. Se on kotipihan ja kesämökin ilmeen kohottaja, joka elävöittää maisemaa ja luo tunnelmaa.
Virallisina liputuspäivinä suositellaan, että viiri antaa tilaa Suomen lipulle, jotta valtakunnalliset juhlapäivät saavat arvoisensa huomion. Kuitenkin monina muina juhlahetkinä, kuten syntymäpäivinä, perhejuhlissa tai erityisesti Tuusula-päivänä, viiri voi nousta salkoon juhlistamaan yhteisöllisyyttä ja paikallista identiteettiä.
Viiri lahjaksi ja kodin tunnukseksi
Tuusula-viiri ei ole pelkästään koriste, vaan se on myös arvostettu lahja esimerkiksi uuteen kotiin muuttavalle tai paikallisista perinteistä kiinnostuneelle. Se voi olla myös arvokas tuliainen Tuusulasta muualle muuttaneelle perheenjäsenelle tai ystävälle. Viiri symboloi kotiseuturakkautta ja yhteisöllisyyttä, ja sen hankkiminen on helppo tapa osoittaa ylpeyttä omasta asuinpaikasta.
Viirin hankinta ei ole pelkästään käytännöllinen päätös, vaan myös kulttuurinen teko, joka vahvistaa paikallista perinnettä. Se on tapa osoittaa kunnioitusta Tuusulan historialle ja tuoda esiin kotiseudun henkeä. Viiri kertoo kantajastaan: siitä, että hän arvostaa juuriaan ja haluaa tuoda esille Tuusulan tarinaa myös seuraaville sukupolville.
Tuusula-Seura on vuosien varrella edistänyt viirin tunnettuutta eri tavoin, ja se on edelleen suosittu osa paikallista identiteettiä. Viirin voi hankkia Tuusula-Seuralta - vuodesta 1995.
Lähteet:
Tarina Tuusulan viiristä ja sen synnystä. Matias Korkiavuori. Tuusula-Seuran Aikakirja XXIV. 2013.