Kirjailijat
Tuusulanjärven kirjailijasymposiumissa ovat mukana Helena Ruuska, Jenni Linturi, Mooses Mentula, Nura Farah, Roope Lipasti, Sanna Nyqvist, Silja Sillanpää, Sirpa Kähkönen ja Virpi Hämeen-Anttila.
Helena Ruuska (s. 1958) on helsinkiläinen tietokirjailija, äidinkielen opettaja, kirjallisuuskriitikko ja filosofian tohtori. Hän on ollut Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto ehdokas 2018 teoksellaan Hugo Simberg. Pirut ja enkelit (WSOY)
Ruuska tunnetaan Helsingin Sanomien kriitikkona ja paljon kiitosta saaneista elämänkerroistaan.
Aulikki Oksanen. Hyppy syreenien tuleen. 2024, WSOY
Mary Gallen-Kallela. Olisit villiä villimpi. 2021, WSOY
Hugo Simberg. Pirut ja enkelit. 2018, WSOY
Eeva Joenpelto. Elämän kirjailija. 2015, WSOY
Paula Nummela. Matkalla vaan. 2013, Kaiku Books
Marja-Liisa Vartio – kuin linnun kirkaisu. 2012, WSOY
Kuva: Pertti Nisonen / WSOY
Jenni Linturi (s. 1979), (YTM) on sekä kirjailija että tutkija
Esikoisromaani Isänmaan Tähden (2011, Teos) oli ehdolla Finlandia-palkinnon sekä Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi.
Malmi 1917 (2013, Teos), Jälleenrakennus (2017, Teos) ja Mullojoki, 1950 (2020) ovat saaneet kiittävän vastaanoton ja nostaneet Linturin yhdeksi tämän hetken kiinnostavimmista kotimaisista kirjailijoista.
Hänen viimeisin teoksensa Äärimmäisellä laidalla (Gummerus) siirtää suuntaa nuorten maailmaan ja ihastuttaa tyylillään ja herkkyydellään
Kuva: Liisa Valonen
Mooses Mentula (s.1976) vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kainuun korvessa Kuhmossa, asui välillä vuosia Lapissa ja on sittemmin juurtunut etsimään arkipäivän yläpuolelle nousevia tarinoita Tuusulaan. Kirjoittamisen lisäksi hän tekee töitä peruskoulun rehtorina. Aiemmin hän on työskennellyt uutistoimittajana sanomalehdissä ja radiossa.
Mentula on kirjoittanut viisi kaunokirjallista teosta sekä lyhytelokuvien käsikirjoituksia ja kuunnelman. Kaksi romaania on julkaistu Saksassa ja yksittäisiä novelleja useissa maissa.
Mooses Mentulan viimeisin romaani, Toiviokoski ilmestyi syksyllä 2023 ja hän kirjoittaa parhaillaan uutta.
Kuva: Veikko Somerpuro
Nura Farah (s. 1979) on Suomen ensimmäinen somalikirjailija. Hän muutti Suomeen Somaliasta 13-vuotiaana ja työskentelee nykyisin Ruokaviraston virologian yksikössä laboranttina.
Farahilta on ilmestynyt romaanit Aavikon tyttäret (2014) ja Aurinkotyttö (2019) sekä kertomuskokoelma Lumimaa (2022).
Kuva: Otava
Lietolainen Roope Lipasti (s.1970), FM, on toimittaja ja kirjailija, joka on kirjoittanut useita kirjoja sekä lapsille että aikuisille. Toimittajan töiden lisäksi Lipasti on monelle tuttu pakinoitsijana ja kolumnistina. Hän on myös kirjoittanut televisiolle sketsejä, tehnyt yrityshistoriikkeja sekä paiskinut copywriterin hommia.
Lipastin sekä lasten että aikuisten kirjallinen tuotanto on laaja. Hänen ensimmäinen lastenromaaninsa, Vilhelmiina ja Justopään tapaus, ilmestyi vuonna 2006. Hänen ensimmäinen aikuisille suunnattu romaaninsa Rajanaapuri (2012) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana. Lipastin teos Viikinkisolmu (2015) sai Lasten LukuVarkaus -palkinnon 2016. Sen jatko-osa Thorin pöly palkittiin Anni Polva -palkinnolla vuonna 2017. Vuoden 2017 Kirjan ja ruusun päivän kirja oli Lipastin teos Elovena-tyttö – suomalaisuuden käsikirja ulkomaalaisille. Vuonna 2023 Lipasti sai Runeberg Junior -palkinnon teoksellaan Palavan kaupungin lapset.
Lipasti on kirjoittanut libreton Putkiremonttioopperaan (kantaesitys Turussa 2011) ja Salapoliisioopperaan (ensi-ilta tammikuussa 2014) sekä käsikirjoittanut turkulaiselle Linnateatterille näytelmän Rempallan. (Wikipedia)
Kuva: Riikka Kantinkoski
Sanna Nyqvist (s. 1977) on suomalainen kirjallisuudentutkija, tietokirjailija, kirjallisuuskriitikko ja kirjoittajakouluttaja. Hän on yleisen kirjallisuustieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Nyqvist opiskeli kirjallisuustiedettä Helsingin ja Essexin yliopistoissa.
Nyqvistin kirjoitukset avaavat poikkeuksellisia näkökulmia kirjallisuuteen ja kirjojen kanssa elämiseen. Kirjalliset väärennökset (2018, yhdessä Outi Ojan kanssa) käsittelee kirjallisuushistorian nurjia puolia, ja Räjähdemiehen perintö (2019) johdattaa Nobelin kirjallisuuspalkinnon kulisseihin.
Vuonna 2024 hänen teoksensa ”Miten kirjailijat löysivät meren” oli Tieto Finlandia ehdokas. Nyqvist on myös kirjallisuuslehti Parnasson kolumnisti.
Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Silja Sillanpää (s. 1975) on vapaa käsikirjoittaja, kirjailija ja esiintyjä. Hän on tehnyt ammatikseen lastenkulttuuria vuodesta 1999. Sillanpää on käsikirjoittanut Yleisradion lastenohjelmille niin draamaa kuin juontoja, musiikkisarjoja ja animaatioitakin. Sillanpään luoma Katti Matikainen on seikkaillut Pikku Kakkosessa vuodesta 2004. Seikkailusarja Syrhämästä tuli sukupolvikokemus 2000-luvun alussa.
Sillanpää on kirjoittanut viisi lastenkirjaa sekä oppikirjoja, lastenmusiikkia ja -näytelmiä. Syksyllä 2020 käynnistyi Salasaaren seikkailijat TV-ohjelma ja 2021 se ilmestyi kirjana. on ajatuksia lentämään, vesi saa ne virtaamaan. Sillanpää on saanut
Suuren Suomalaisen kirjakerhon tunnustuspalkinnon 2005 ja Tampereen kaupungin luovan kirjallisuuden palkinnon 2004.
Kuva: Veikko Somerpuro
Sirpa Kähkönen (s. 1964) on historiallisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittynyt kirjailija ja kolumnisti. Kähkösen teoksissa keskeisiä teemoja ovat siviilien kohtalot kriisiaikoina, lasten ja naisten historia sekä suurten aatteiden ja utopioiden vaikutukset yksilöiden elämään.
Kähkönen on julkaissut yli kymmenen romaania, joista hän saanut useita palkintoja. Mm. koolme hänen teostaan on ollut Finlandia-palkintoehdokkaina, kolme tietoteosta, joista yksi Tieto-Finlandia-ehdokkaana, ja kolme näytelmää. Sirpa Kähkönen on Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja (2018-), sitä ennen hän toimi kirjailijoiden sanavapausjärjestö PENin puheenjohtajana 2011-2018.
Kuva: Otava
Virpi Hämeen-Anttila (s.1958), FT teki väitöskirjan vanhan intialaisen kertomakirjallisuuden teoriasta. Hämeen-Anttila on toiminut opettajana Helsingin yliopistossa opetusaloinaan sanskritin kieli sekä Intian kirjallisuus, historia, filosofia ja kulttuurihistoria.
Hämeen-Anttilan laajaan tuotantoon kuuluu romaaneja, dekkareita, tietoteoksia, useita tieteellisiä artikkeleita, kirjallisuusesseitä, nuorten kirjoja sekä novelleja. Hänen esikoisromaaninsa, yliopistomaailmaan sijoittuva rakkauskertomus, Suden vuosi ilmestyi vuonna 2003 ja siihen pohjaava elokuva vuonna 2007. Hän on myös suomentanut teoksia eri intialaisista kielistä mm. sanskritista, pâlinkielestä, bengalista ja hindistä sekä ranskasta ja englannista. Hän on myös tunnettu kuvittajana.
Virpi Hämeen-Anttila sai puolisonsa Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa vuoden 2002 Eino Leinon palkinnon käännöstyöstä ja monikulttuurisen kirjallisuuskuvan edistämisestä. Tieteentekijöiden liitto palkitsi Virpi Hämeen-Anttilan nimeämällä hänet Vuoden tieteentekijäksi 2004.
Kuva: Otava